Tervetuloa lukemaan jo 15. osaa! Ensi osassa julkistan myös Austeneiden sukupuun, sillä tähän osaan en sitä vielä saanut otettua erinäisten ongelmien vuoksi. Viime osassa syntynyt Mary aloitti 5. sukupolven, joten Austenit ovat jo puolivälissä taipaleellaan kohti 10. sukupolvea! On siis todennäköstä, että osia kertyy kokonaisuudessaan noin 30. Tässä osassa ei tapahdu mitään huikeaa, mutta ensi osassa juonenkäänteitä tulee löytymään entistäkin enemmän.. ;) Nyt kuitenkin osan pariin, toivottavasti nautit sitä lukiessasi! 

------

"SInulla oli jotain asiaa minulle, rakas. Ai niin, olet tietenkin kuullut siitä tämän illan jalkapallomatsista! Suostun, olin juuri kysymässä sitä samaa sinul..." Zafrina puhui innoissaan. Philippe kuitenkin laittoi sormensa Zafrinan huulten päälle - "Zafrina, rakkaani, olen ollut sinua kohtaan täysi idiootti ja kadun sitä todella. Olen erittäin pahoillani, mutta toivon, että voisimme... yrittää uudelleen.. ihan vain Maryn vuoksi."

"Hei Philippe, mistä sä nyt puhut? Miks mä en nyt ymmärrä yhtään mitään? KERRO HETIPAIKALLA tai en vastaa seurauksista! Mitä on tapahtunut? Mitä olet mennyt tekemään?"
"Katsos kun.. löysin kaupungilta erään kauniin naisen.. ja.. se ei ollut mitään! Se ei merkinnyt mitään! Voimmehan koittaa vielä uudelleen, lupaan olla uskollinen.."
Zafrina lähti itkien vessaan, eikä voinut käsittää mitä hänen aviomiehensä oli mennyt tekemään. Philippe oli aina ollut aivan täydellinen kumppani, eikä Zafrina ollut ikinä voinut edes kuvitella että tämä olisi pettänyt häntä hänen selkänsä takana. Ei ennen tätä päivää.

Tekosistaan järkyttynyt ja todellisuuteen vihdoin herännyt Philippe meni nukkuvan Maryn huoneeseenlukemaan rauhoittavaa kirjaa. Hän toivoi mielessään koko ajan, että Zafrina tulisi, hyppäisi hänen kaulaansa ja sanoisi antavansa hänelle vielä yhden mahdollisuuden. Ei hän tarvitsisi kuin yhden mahdollisuuden, ei tosiaankaan.

Pian ovi avautui ja esiin astui vihasta ja raivosta kiehuva Zafrina. "Philippe, rakastin sinua uskollisesti monta vuotta, mutta tässäkö on kiitos! Tässä lopussa kiitos ei tosiaankaan seisonut! En kestä enää katsella sinua silmissäni, saat 10 minuttia aikaa lähteä pois. Meidän tarinamme on nyt loppu."

Philippen lähdettyä alakertaan järkyttynyt Zafrina meni Maryn luokse itku silmässä ja itsesäälin kourissa. "Olisit ansainnut paljon paremman isän, todellakin. Me naiset kyllä pärjäämme, aivan varmasti. Sano minun sanoneen.. Mutta sitten kun kasvat isoksi, minulla on sinulle jotakin suurta kerrottavaa. "

Vielä samana iltana Philippe otti yhteyttä Sennaan ja muutti hänen luokseen. Toivottavasti hän kohtelee edes Sennaa hyvin, etteivät kaikki naispuoliset Austenit joudu kärsimään.

Erosta kuullut Melania oli surullinen tyttärensä puolesta. Hän tiesi, että Zafrinalla tulisi nyt olemaan vaikeaa, mutta päätti auttaa häntä niin hyvin kuin ikinä kykeni, ja ennen kaikkea antaa Marylle hyvän lapsuuden kaikesta huolimatta.

Zafrina purki kaiken raivonsa urheiluun. Hän ei ollut surullinen, sillä hän tiesi ettei se ollut hänen syynsä. Hän löytäisi vielä oikean onnen, olihan hän vielä niin nuorikin, alle kolmenkymmenen.

Arki kuitenkin jatkui, ja isoisä-Marcus oli aivan haltioitunut ensimmäisestä lapsenlapsestaan Marysta. Marykin tuntui pitävän hänestä, ja he viettivätkin paljon aikaa kahden kesken.

Taloon oli palkattu myös siivooja, josta Marcus ei tohtinut saada silmiään irti. Älä nyt ala sortumaan vanhoilla päivilläsi, Melania on sinulle aivan mainio vaimo.

Kahden ja puolen kuukauden kuluttua Zafrina vihdoin tunsi, että oli toipunut erosta täysin, ja päättikin sen kunniaksi hankkia ensimmäisen tatuointinsa. Hänen tatuoijanaan oli Sasha Austen, Tanyan pikkusisko! Tanyahan on kuollut kauan sitten, joten Sasha on melko pitkäikäinen.

Koko toimenpiteen ajan naiset juttelivat lähinnä Austeneiden suvusta ja Zafrinan erosta.

Muutaman tunnin jälkeen tatuointi oli vihdoin valmis. Se oli suuri ruusu, joka kuvasti sitä että surun jälkeen puhjetaan uudelleen kukkaan, kokemuksista huolimatta.

Maryn tuli vihdoin aika jättää vauvaikä taakseen ja kasvaa taaperoksi.Hänestä tuli todella, todella suloinen pieni tyttö, joka keinui iloisena omassa kehdossaan keskellä yötä.

Marcuksen ja Maryn erityinen suhde ei katkennut edes kasvun myötä, ja Marcus opettikin tytön kävelemään ja puhumaan.

Seuraavalla viikolla Zafrina oli päättänyt vaihtaa työpaikkaa, ja halusi kokeilla siipiään palomiehenä. Ensimmäisenä työpäivänään hänet haki töihin luultavasti komein mies, jonka hän oli ikinä tavannut. Zafrina yritti olla vaikeasti tavoiteltava ja katseli ikkunoista ulos, mutta pyrki samalla saamaan kasvoilleen kaikista kauneimman ja vetävimmän hymynsä.

Heti ensimmäisenä työpäivänään Zafrina pääsi sammuttamaan pientä talopaloa, josta suoriutuikin mainiosti ja sai tämän johdosta ylennyksenkin.

Zafrina katseli onnellisena ympärilleen. He olivat muuttaneet Sunset Valleystä Twinbrookiin, uuteen ja tyylikkääseen kaupunkiin joka oli mahdollisuuksia täynnä. He tilasivat koneet siirtämään vanhan talonsa ja hautausmaansa uudelle tontille, jonka jälkeen he hankkivat sinne vielä lammen, trampoliinin sekä uima-altaan.

Twinbrook oli erityisen kaunis kaupunki, johon Austeneiden perhe oli halunnut muuttaa jo pidemmän aikaa mutta viimein siihen tarjoutui mainio mahdollisuus, kun kaupungista vapautui sopivan suuri ja hyvällä paikalla sijaitseva tontti.

Muuton myötä arki ei kuitenkaan muuttunut - pikemminkin jatkui entistä kovempana. Zafrinalla oli tiukka työaikataulu, ja illalla kotiin tultuaan hän ehti juuri ja juuri viettää puoli tuntia tyttärensä kanssa ennen ruokailua ja nukkumaanmenoa.

Seuraavalla viikolla Marcus yleni uransa huipulle, kaikkien rakastamaksi ja ihailemaksi uutisankkuriksi! Hän nautti nyt hyvästä palkasta sekä lyhyistä työpäivistä, joten jo päälle painava vanhuus ei haitannut uraa miltei yhtään.

Zafrina oli alkanut nähdä levottomia unia, ja olikin usein aamulla huonotuulinen ja väsynyt. Hän näki aivan todentuntuisia unia, joissa Marya ja hänen muuta perhettään vahingoitettaisiin ja kidutettaisiin, kunnes lopulta heräsi kylmänhikisenä sekä hengästyneenä.

Kuukauden kuluttua Zafrina oli edennyt palomiehen urallaan, ja auttoi päivittäin yhä useampia ihmisiä. Autettavien joukossa oli myös komeita miehiä, jotka olivat kuitenkin kaikki varattuja - Zafrinan harmiksi.

Zafrina oli lopen uupunut palomiehen vaarallisiin työolosuhteisiin, kehnoon palkkaan ja pitkiin työpäiviin, joten päätti vaihtaa alaa - kalastusyrittäjäksi! Hän ei osannut edes kunnolla kalastaa, mutta halusi palavasti opetella. Lisäksi häntä houkuttivat ovella kolkuttava menestys (jota tosin saisi hetken odotella..) sekä ennen kaikkea liukuvat työajat - nyt hän saisi enemmän aikaa olla Maryn kanssa.

Jo seuraavana iltana Maryn tuli aika kasvaa kouluikään, tietenkin Marcuksen sylissä.

Marysta kasvoi todella kaunis lapsi, ja hän sai uudeksi luonteenpiirteekseen eksentrisen eli keksimiseen taipuvaisen (:

Ensimmäisen koulupäivän aamuna Marya oli jännittänyt niin, ettei hän ollut kyennyt edes syömään kunnon aamiaista. Hän kuitenkin lähti kouluun hyvillä mielin, valmiina kohtaamaan uuvuttavat läksyvuoret.

Jännitys oli osoittautunut turhaksi, ja jo ensimmäisenä päivänä kaupungin hurmaavimman ja kuumimman hiustyylin omaava Tomas Tiukkala kutsui hänet kylään!

Zafrina nautti uudesta työstään täysin siemauksin. Tulot olivat taatut, sillä kala ei tästä kaupungista kesken loppuisi. Hän rakasti aamun tunteina auringon ensimmäisiä säteitä kuulasta vedenpintaa vasten sekä sitä tuoksua, kun saapuu järvelle ja ottaa siiman sekä vavan esiin.

Illalla Melania auttoi Marya kotitehtävien kanssa, ja olikin erittäin tyytyväinen kun läksyt viimein saatiin kunnialla loppuun asti.

Illalla muiden mentyä nukkumaan Melania meni kuivaamaan pyykkejä ja mietti samalla elämänsä tarkoitusta. 3 lasta, mies, kuolema. Hän oli alkanut tuntea itsensä masentuneeksi ja väsyneeksi jo useamman kuukauden ajan, ja toivoikin kovasti aikansa jättävän pian.

Mary oli huomannut mummonsa alakuloisuuden ja huonon tuulen, joten päätti ilahduttaa häntä leipomalla vaniljamuffinsseja. Ne onnistuivat hienosti, ja Melania ilahtui saadessaan ne.

Leipomisesta innostunut Mary taiteili koulupöydästään kadun varteen myyntikojun,jossa myi leipomiaan muffinsseja. Kauppa ei käynyt eikä rahaa tullut, vaikka Mary kävi tarkistamassa kassan aina koulun jälkeen.

Melania oli ollut viimeaikoina hieman paremmalla tuulella, jonka huomasi heti. "Hei mummo ja vaari, lopettakaa, toi on tosi ÄLLÖÖ!"

Melania oli vanhoilla päivillään innostunut trampoliinilla hyppimisestä, ja tekikin jo mitä hurjempia temppuja volteista uskomattomiin piruetteihin.

Eräänä päivänä Marcus kutsui erään työkaverinsa kylään ja alkoi yht'äkkiä flirttailla tälle! Melania ajoi naisen kotiinsa ja piti pitkän saarnan Marcukselle.

Mary oli erittäin innostunut maalaamisesta, ja olikin jo todella taitava siinä. Hän mietti mielessään, kuinka hänestä tulisi isona kuuluisa ja kaikkien arvostama, rikas maalari. Siihen on vielä vähän matkaa, pikkuiseni.

Marcus oli jo pitkään toivonut tatuointia, ja keräsi viimein kaiken rohkeutensa ja astui salongin ovesta sisään.

Hän otti rintakehäänsä tatuoinnin, jossa oli miekka ja kala. Hän oli toivonut tatuointia ja pienestä pojasta lähtien, ja sai nyt viimein tilaisuuden siihen.

Hetken päästä Maryn tuli aika kasvaa teini-ikään! Hän puhalsi kynttilät ja teki viimeiset pyörähdyksensä lapsena...

---

Miltä Mary näyttää teininä? Mitä Zafrina paljastaa Marylle? Se seuraavassa osassa :) Siihen on tulossa taas hieman actioniakin, pitkästä aikaa... Kommentoittehan, kommenttejanne on aivan ihana lukea! (: